22.1.2004

Mets�sektorin logistiikka ja tienpito � Yhteisty�seminaari 19.11.2003

Mets�sektorin ja Tiehallinnon v�linen yhteisty�seminaari j�rjestettiin 19.11.2003  Helsingiss�. Tilaisuuteen osallistui yli 40 mets�teollisuuden, kuljetusyritt�jien ja Tiehallinnon edustajaa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Tiehallinnon ja mets�klusterin yhteisty�n kehitt�misest� vastaava tiejohtaja Seppo Kosonen Keski-Suomen tiepiirist�.

Tilaisuuden avasi Tiehallinnon p��johtaja Eero Karjaluoto (luentoaineisto, pdf 536k). Mets�klusterin kanssa k�ynnistett�v� yhteisty� on ensimm�inen Tiehallinnon ja elinkeinoel�m�n pitk�aikaiseen yhteisty�h�n t�ht��v� hanke. Karjaluoto totesi Tiehallinnon roolin muuttuneen. Tiehallintoa kiinnostaa entist� enemm�n toiminnan suunnittelu yhteiskunnan ja elinkeinoel�m�n tarpeista ja lis�arvon tuottaminen asiakkaalle. Mets�klusteri on yksi Tiehallinnon t�rkeimmist� asiakasryhmist�. Mets�teollisuuden tuotteiden ja puuraaka-aineen kuljetukset muodostavat yhteens� 33 prosenttia Suomen tiekuljetusten kokonaiskuljetussuoritteesta.

Johtava asiantuntija Jarmo Joutsensaari (luentoaineisto, pdf 90k) vastaa elinkeinoel�m�n, tavarakuljetusten ja logistiikan n�k�kulman huomioimisesta Tiehallinnossa. Joutsensaari esitteli toimintamallin elinkeinoel�m�n n�k�kulman hallinnaksi tienpidon suunnittelussa. Mallin l�ht�kohtana on tavoitetilan j�sent�minen tie- ja liikenneoloista. Elinkeinoel�m�n toimialasegmentointi toimii perustana elinkeinoel�m�n j�sent�miselle ja ymm�rt�miselle. Tiekuljetusten t�rkeimpi� asiakasryhmi� ovat teollisuus (60% kuljetussuoritteesta), kauppa (15% kuljetussuoritteesta) ja rakennusala (13% kuljetussuoritteesta). Toimiala-analyysimalli perustuu toimialan merkitykselle alueellisesti ja valtakunnallisesti sek� tuotantoj�rjestelm�n asettamille vaatimuksille. Analyysimallin avulla ongelmakohdat ja palvelutaso pystyt��n priorisoimaan elinkeinoel�m�n l�ht�kohdista.

P�iv�n taustaan ja tavoitteisiin johdatteli tiejohtaja Seppo Kosonen (luentoaineisto, pdf 42k) Keski-Suomen tiepiirist�. Mets�klusterin ja Tiehallinnon yhteisty�n taustalla on peruspalvelutason m��ritt�minen. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason tarpeita voidaan tarkastella ihmisten, elinkeinoel�m�n tai alueiden n�k�kulmasta. Asiakkuuden kehitt�minen mets�klusterin kanssa l�hti liikkeelle vuonna 2001, jolloin alustavasti kartoitettiin mets�klusterin asiantuntijoiden kiinnostusta yhteisty�h�n. Yhteisty�n tavoitteena on muodostaa toimivat verkostot mets�klusterin ja Tiehallinnon v�lille. Yhteisty�verkostojen rakentaminen kattaa asiakkaiden prosessien ja tarpeiden tunnistamisen, yhteisten ty�kalujen ja ty�menettelyjen kehitt�misen sek� tutkimushankkeiden k�ynnist�misen ja ohjaamisen sek� tulosten saattamisen k�yt�nt��n.

Tiehallinnon k�ynniss� olevia tutkimusohjelmia esiteltiin tietoiskumaisesti. Projektip��llikk� Heikki Mets�ranta (luentoaineisto, pdf 685k) Strafica Oy:st� esitteli Tienpidon vaikutusten hallinta �hankkeen (S13 VAHA). VAHA-projekti alkoi vuonna 2002 ja p��ttyy 2005. Hankkeen tavoitteena on ymm�rt�� liikenneolojen merkitys kansalliselle hyvinvoinnille ja elinkeinoel�m�n kilpailukyvylle sek� n�iden keskin�inen yhteys. Ohjelmassa vuonna 2004 ovat esimerkiksi tienpidon alueellinen merkitys, tienpidon merkitys elinkeinoel�m�lle sek� hoidon ja yll�pidon vaikutukset.

Kehitysjohtaja Lasse Weckstr�m (luentoaineisto, 20k)) Tiehallinnon keskushallinnosta esitteli V�h�liikenteisten teiden taloudellinen yll�pito �hankkeen (S14). Hanketta k�ynnistett�ess� luvattiin Tiehallinnon johtoryhm�lle, ett� siihen sijoitetut l�hes 2 M� saadaan kymmenkertaisena takaisin v�h�liikenteisten teiden yll�pidon s��st�in� jo ensimm�isen kolmen vuoden aikana. S��st�potentiaali v�h�liikenteisten teiden kunnossapidon kehitt�misess� on siis suuri. Hankkeen tuloksena valmistui t�n� syksyn� kelirikon ennustamista ja painorajoitusten asettamista koskeva selvitys. Meneill��n on parhaillaan tuotantotekniikoita ja koerakentamista tarkasteleva hanke, jonka tuloksia testataan hoitourakoiden yhteydess�. Jatkossa tulossa on lis�ksi esimerkiksi yleisten ja yksityisten teiden rajapintaa tarkasteleva selvitys.

Toimitusjohtaja Timo Saarenketo (luentoaineisto, pdf 530k) esitteli Roadex II �kehityshankkeen, joka t�ht�� pohjoisten alueiden yhteisty�n kehitt�miseen ja uusien kansallisten ja kansainv�listen yhteisty�mallien luomiseen erityisesti alemman tieverkon osalta. Hankkeen tavoitteena on luoda tie- ja kuljetusratkaisuja, jotka ovat pitk�ll� t�ht�imell� kustannuksiltaan toteuttamiskelpoisia. Ratkaisujen pilotointia suoritetaan Suomen lis�ksi, Ruotsissa, Norjassa ja Skotlannissa.

Mets�sektorin logistiikka ja tienpito �esiselvityksen toteuttamista ja tuloksia esitteliv�t yksik�n p��llikk� Ilkka Salanne ja projektisuunnittelija Virpi Riekkinen LT-Konsultit Oy:st� (luentoaineisto, pdf 760k). Esiselvitys sis�lsi kirjallisuuskatsauksen ja kaksikymment� mets�sektorin kuljetusten asiantuntijahaastattelua. Selvitys tehtiin syksyn 2003 aikana ja p��ttyy nyt j�rjestettyyn seminaariin. Selvityksen tavoitteena oli selvitt�� mets�sektorin logistiikan nykytilaa, ongelmia, kehitt�miskohteita ja tulevaisuuden strategioita tiest�n, tieinfrastruktuurin ja liikenteen palvelujen kehitt�misen kannalta. Selvityksen tuloksena ehdotettiin ratkaisuja mets�sektorin ja Tiehallinnon yhteisty�lle paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasoilla. Selvityksess� kartoitettiin lis�ksi jatkoselvitys- ja toimenpidetarpeita mets�sektorin ja Tiehallinnon v�liselle yhteisty�lle, joista ensimm�iseksi nousi eri yhteisty�tasojen toimintamallien tarkempi m��ritt�minen ja kontaktiverkkojen luominen. Samoin mets�teollisuuden tavaravirtojen selvitt�minen n�htiin palvelevan useita tarpeita.

Mets�sektorin odotuksia Tiehallinnolta k�sitteli kolme puheenvuoroa. Logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas (luentoaineisto, pdf 430k) UPM-Kymmene Oyj:st� valotti mets�sektorin odotuksia talousel�m�n n�k�kulmasta. Sarvikas esitteli kansallisen logistiikkastrategian, joka t�ht�� logistiikkakustannusten tason alentamiseen ja yritysten kilpailukyvyn nostamiseen. T�rke�n� osa-alueena logistiikkastrategiassa on my�s logistiikan osaamisen lis��minen koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Logistiikkastrategian tavoitteena on lis�ksi tehokkuuden lis��minen v�yl�hallinnossa, ty�markkinoiden kehitt�minen joustavammaksi ja EU:n liikennepolitiikkaan vaikuttaminen. Kansallisen logistiikkastrategian raportti on saatavissa esimerkiksi Suomen Logistiikkayhdistyksen nettisivuilta www.logy.fi. Mets�klusterin ja Tiehallinnon yhteisty�ss� Sarvikas totesi suurimman potentiaalin olevan alueellisella yhteisty�tasolla.

Asiamies Harri Rumpunen (luentoaineisto, pdf 43k) Mets�teollisuus ry:st� esitteli mets�teollisuuden odotuksia Tiehallinnolta. Rumpunen jakoi mets�teollisuuden kuljetukset kahteen p��tyyppiin �puulogistiikkaan� ja �tuotelogistiikkaan�. Yhtenev�ist� kaikille kuljetuksille ovat tarpeet erikoiskaluston k�ytt��n, suuret volyymit, tavaran korkea tilavuuspaino ja kuljetusten alueellinen laajuus. Puuraaka-aineen kuljetukset on keskitetty yhti�itt�in ja ovat autokohtaisesti ohjattuja. Niille ominaisia ovat kausivaihtelut. Tienpidon suhteen puuraaka-aineen kuljetuksille on keskeist� liikennerajoitukset (kelirikko ja sillat), talvihoito, v�liaikaiset varastoalueet raaka-aineelle ja pys�htymisalueet ajoneuvoille. Tuotteiden kuljetuksille ominaista on sijoittuminen p��asiassa p��teille ja vakioreiteille sek� s��nn�llisyys. Keskeist� tienpidon suhteen on talvihoito, taajamien ohikulku, ohitus- ja kiihdytyskaistat sek� tieverkon kehitt�mishankkeet. Tiehallinnon ja mets�sektorin yhteisty�tasoista t�rkeimm�ksi Rumpunen nosti aluetason yhteisty�n. Sen sijaan valtakunnallinen ja paikallinen yhteisty� tulisi pit�� kevyen�.

Toiminnanjohtaja Heikki Parkkonen (luentoaineisto, pdf 295k) Mets�alan kuljetusyritt�j�t ry:st� k�sitteli kuljetusalan n�k�kulmaa ja odotuksia Tiehallinnolta. Puutavarakuljetuksia liikkuu 3000 kuormaa jokaisena arkip�iv�n�. Kuljetukset on p��asiassa aikataulutettuja ja painottuvat talvikaudelle. Kuljetusten kestomurheena on talvihoito erityisesti liukkauden torjunnan mutta my�s aurauksen ajoituksen suhteen. Kuljetuksissa siirtokuormaus yleistyy, jolloin v�liaikaisten varastoalueiden tarve kasvaa. Kehitystoiveina kuljetusyritt�jien puolelta ovat tasalaatuiset liikenn�imisolosuhteet vuoden ja vuorokauden ymp�ri, joihin voitaisiin pyrki� t�sm�hoidon ja kunnossapidon sek� kelirikon haittojen v�hent�misen avulla. Lis�ksi toiveena on telematiikan mahdollisimman laaja hy�dynt�minen ja kaksisuuntaisen informaation kehitt�minen. Tiehallinnon ja mets�sektorin yhteisty�ss� ei Parkkosen mielest� voi tehd� tarkkaa rajausta alueellisen ja paikallisen yhteisty�tasojen v�lill�, vaan tasot limittyv�t toisiinsa.

Asiantuntijapuheenvuorojen j�lkeen tiejohtaja Seppo Kosonen esitteli yhteisty�malleja mets�sektorin ja Tiehallinnon v�liselle jatkotoiminnalle. Paikallinen yhteisty�taso kattaisi muutaman p�iv�n aikaj�nteen. K�sitelt�vin� asioina olisivat p�ivitt�iset k�yt�nn�nasiat, kuten t�sm�hoidon toimenpiteist� sopiminen ja mukana yhteisty�ss� olisi my�s tienpidon urakoiden toteuttajaosapuoli. Alueellinen yhteisty�taso sis�lt�isi alueella toimivat keskeiset yritykset ja kattaisi toimipisteiden ja hankinta-alueiden muodostaman kokonaisuuden. Valtakunnallinen yhteisty�tason t�rkeimpin� teht�vin� olisivat alan tutkimustoiminnan kehitt�minen ja yhteisten tutkimusten ohjaus sek� vaikuttaminen hankkeiden eteenp�in viemiseen.

Tiehallinto ehdotti, ett� yhteisty� mets�klusterin ja Tiehallinnon v�lill� k�ynnistett�isiin aluksi valtakunnalliselta tasolta ja edett�isiin sit� kautta alemmille yhteisty�tasoille. Kosonen tiedusteli seminaarissa l�sn� olleilta mets�yritysten ja kuljetusyritt�jien edustajilta mahdollisuutta osallistua valtakunnan tason yhteisty�ryhm��n. Yritysten edustajat lupautuivat mukaan ja yhteisty� p��tettiin k�ynnist�� kutsumalla l�hiaikoina kokoon asianomaiset edustajat.

P�iv�n p��tteeksi Tiehallinnon p��johtaja Eero Karjaluoto kokosi puheenvuorot yhteen. Karjaluoto totesi yhteisty�n hakemisessa olevan voimaa ja yhteisty�t� on tarkoitus johdonmukaisesti vied� eteenp�in. Karjaluoto muistutti kuitenkin osallistujia maltillisesta l�hestymisest�. Kehitysideoita esitettiin p�iv�n aikana runsaasti ja nyt t�ytyy pit�� huolta siit�, ett� yhteisty�n kehitt�j�t pysyv�t virkein� ja innostuneina jatkossakin. Karjaluodon mielest� esitetyt ideat ovat hyvi� ja Tiehallinto on valmis tarttumaan toimeen tarvittaessa nopeastikin.

Paluu