toiminta-sivu | etusivu

    Valtatie 4 Järvenpää-Lahti moottoritieksi
    YKSITYISRAHOITUKSELLA

    Moottoritie Helsingistä Lahteen avattiin lokakuussa 1999 vuotta suunniteltua aikaisemmin. Tie on Tieyhtiö Nelostien hoidossa ja tuoreimpia tietoja tiestä voi katsoa Tieyhtiö Nelostien www-palvelusta!

    Nelostie valmistui vuoden etuajassa

    Yksityisrahoitteisen moottoritien rakentaminen Järvenpään ja Lahden välillä sujui niin hyvin, että tie valmistui vuotta suunniteltua aiemmin. 30 kilometrin osuus Järvenpäästä Mäntsälään avattiin jo marraskuussa 1998. Lahteen asti pääsi moottoritietä vuoden 1999 syyskuussa.

    Tielaitoksen ja rakennusliike Skanskan perustaman Nelostie Oy:n sopimuksen mukaan 69 moottoritiekilometrin piti olla valmis vuoden 2000 lopussa. Nelostie Oy huolehtii uuden moottoritien  ylläpidosta vuoteen 2012 asti ja saa Tielaitokselta käyttömaksuja liikenteen mukaisesti. Valtio maksaa 1,2 miljardin markan sopimuksen hinnan Nelostielle vähittäismaksuna 15 vuoden aikana. Nelostien rakentaminen Lahteen oli Pohjoismaiden ensimmainen yksityisrahoitteinen moottoritie.

    - Lahdentien yksityisrahoituksesta saadut kokemukset ovat niin hyviä, että vastaavaa jälkirahoitusmallia voitaisiin käyttää muuallakin, liikenneministeri Aura totesi kesällä 1998. Hän mainitsi mahdollisina kohteina Porvoon-Loviisan moottoritien ja Vuosaaren satamaradan.

    Uudenlaista tienrakentamisen kulttuuria on suunnittelun ja rakennustyön samanaikainen eteneminen, jolla saavutetaan paitsi aikataulu- myös kustannussäästöjä. Hankkeen tilaaja Tielaitos oli tyytyväinen projektin etenemisvauhtiin.

    - Tieyhtiö Nelostie ja rakentaja Tekra-Skanska ovat kyenneet tehokkaasti käyttämään hyödyksi yksityisrahoituksen mahdollistamat edut. Tavoitteiden ylittämisessä on keskeisellä sijalla ollut kaikkien hankkeessa mukana olevien tahojen saumaton yhteistyö ja äärimmäisen korkea työmotivaatio sekä halu toimia historiallisessa projektissa päämäärätietoisesti yhdessä, sanoi projektipäällikkö Risto Pelttari Tielaitoksesta kesällä 1998.

    Projektin taustaa

    Liikenneministeriön johdolla toiminut työryhmä suositti 26.3. 1996 valmistuneessa raportissaan yksityisrahoituksen soveltamista tien rakentamiseen ja kunnossapitoon jälkirahoitusmenetelmällä. Soveltamiskohteeksi esitettiin Vt 4 osuutta Järvenpää-Lahti. Valtion lisätalousarviossa l/96 myönnettiin 5 milj. mk:n määräraha tarjousten hankkimista varten.

    SRRK-sopimushankkeen sisältö

    Hanke sisältää Järvenpää-Joutjärvi osuuden moottoriliikennetien täydentämisen moottoritieksi ja koko moottoritieosuuden (nykyinen ja uusi ajorata) kunnossapidon 15 vuoden ajan. Rakentaminen sisältää myös tarvittavien rakennussuunnitelmien laatimisen. Rakentamisen kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on 550-590 milj. mk ja kunnossapitokustannusten moottoritievaiheessa 10 milj. mk vuodessa.

    Rakennushanke sisältää:

    • Moottoritien toinen ajorata 69,0 km
    • Eritasoliittymien ( 8 kpl ) ja levähdysalueiden ( 5 kpl ) rampit 12,5 km
    • Muut yleiset tiet 1,0 km
    • Yksityistiet 7,0 km
    • Sillat 88 kpl
      • Vesistösillat 5 kpl
      • Risteyssillat 26 kpl
      • Alikulkukäytävät 57 kpl
    • Meluesteet 8,5 km
    • Riista-aidat 130 km
    • Tievalaistus eritasoliitymissä 15 km
    • Maaleikkausta rakennustyon yhteydessä 1,9 milj. m3
    • Kallioleikkausta rakennustyön yhteydessä 1,5 milj. m3.

    Tarjouspyyntöasiakirjojen laadinta

    Tarjouspyyntöasiakirjojen tuli olla valmiina heinäkuun 1996 alussa. Nykyisin käytössä olevat asiakirjat eivät sellaisenaan riittäneet SRRK-menettelyyn, koska investoinnin laajuus- ja laatuvaatimukset on asetettava tiesuunnitelmien perusteella ja kunnossapidolle asetettavissa vaatimuksissa on otettava pitkä sopimusaika huomioon. Tarjouspyyntöasiakirjojen laadinnasta ja tarjousten hankkimisesta vastasi Tielaitoksen keskushallinnossa projektiryhmä.

    Projektin tärkeät periaatteelliset ratkaisut käsitteli liikenneministeriöön perustettu johtoryhmä.

    Jälkirahoitusmenettelyn periaate

    Jälkirahoitusmenetelmän periaatteena on, että yksityinen yritys tekee tarjouskilpailun perusteella tieviranomaisen kanssa noin 15-25 vuoden mittaisen SRRK-sopimuksen, jonka nojalla se suunnittelee (S), rakentaa (R), rahoittaa (R) ja kunnossapitää (K) sovitun tieosan. Tieyhtiö tuottaa tieosalla palvelukokonaisuuden, josta sille maksetaan sopimuskauden aikana vuosittain korvaus valtion talousarviosta. Korvaus perustuu tieosan liikennesuoritteeseen, mutta siihen voivat vaikuttaa myös muut kriteerit kuten liikenteen sujuvuus, ympäristötekijät ja liikenneturvallisuus. Menettely mahdollistaa hankkeen aikaistamisen kustannusten jakaantuessa pitkälle ajanjaksolle.

    Vt 4 hankkeen valinta jälkirahoitusmenettelyllä toteutettavaksi

    Valtatien 4 täydentäminen moottoritieksi Järvenpään ja Lahden välillä on valittu jälkirahoituskohteeksi, koska hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Sen hyötykustannussuhde on 2,7. Liikenteen aika- ja onnettomuuskustannussäästöiksi on arvioitu 120-180 milj. mk vuodessa. Lisäsäästöjä arvioidaan saatavan, kun hankkeen rakennusaika lyhenee ja rakentaminen ajoittuu matalasuhdanteeseen. Jälkirahoitusmenettelyllä hanketta voidaan budjettirahoitukseen verrattuna aientaa ainakin viidellä vuodella. Hankkeen työllisyysvaikutus on rakennusaikana yli 2000 henkilötyövuotta. Vt 4 soveltuu jälkirahoitusmenettelyllä toteutettavaksi myös suunnitelmavalmiuden puolesta, koska alkuosalla tiesuunnitelma on jo vahvistettu ja loppuosalla tiesuunnitelma on tielain mukaisessa käsittelyssä. Moottoritien on arvioitu olevan liikenteellä koko osuudella syksyllä v. 1999.

    Yrittäjän valinta

    Yrittäjän valintamenettely on esitetty oheisessa kaaviossa. Toukokuun alussa 1996 julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä hankintailmoitus, jonka perusteella yrittäjät ilmoittivat halukkuutensa palvelun tuottamiseen. Ilmoittautuneista valittiin ennalta päätettyjen valintaperusteiden mukaan neuvottelumenettelyyn 3-5 yrittäjää. Tarjouspyyntöasiakirjat valmisteltiin pääosin touko-kesäkuun 1996 aikana. Tarjousten tekoon varattiin aikaa 3 kk, jonka jälkeen käytiin vielä yksityiskohtaiset neuvottelut ennen lopullista yrittäjän valintaa. Hankkeen toteuttamisesta ja sopimuksen tekemisestä valitun yrittäjän kanssa päätettiin lopullisesti vuoden 1997 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

      Ehdokkaat

      TARJOUKSEN JÄTTIVÄT:

      Kansainvälinen tarjouskilpailu käynnistettiin heinäkuussa 1996. Kaikki EU-menettelyn mukaisesti esivalitut viisi yhteenliittymää jättivät tarjouksensa. Tarjoajat olivat

      • Ryhmä vt 4: SRV-Viitoset Oy, Niska & Nyyssönen Oy, Karjalan Murske Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, Sata-Asfaltti Oy, Dragados SA (Espanja)
      • Tieyhtiö Nelostie Oy: Skanska Ab (Ruotsi), Skanska Oy, Tekra-yhtiöt
      • Bouygues (Ranska)
      • Suomen Laatutiet Oy: NCC Ab (Ruotsi), NCC-Puolimatka Oy, Laing Construction plc
      • Vianova Oy: YIT-yhtymä Oy, Neste Oy, Rakennus Oy Lemminkäinen.

      Tiedote sopimuksesta 21.3.1997

      Lahdentien yksityisrahoitussopimus uutta Suomessa

      Valtatie 4:n osuus Järvenpään ja Lahden välillä rakennetaan moottoritieksi yksityisrahoituksella. Sopimus allekirjoitettiin 19. maaliskuuta.

      Hankkeessa on kyse täysin uudenlaisesta tienpidon järjestämisestä Suomessa. Tielaitos tilaa 15 vuoden sopimuksella Skanskan perustamalta Tieyhtiö Nelostie Oy:ltä moottoritien tienpitopalvelun. Nelostie Oy suunnittelee, rakentaa, rahoittaa ja kunnossapitää tiejakson vuoden 2012 elokuun loppuun saakka. Sopimuskauden päättyessa Nelostie Oy luovuttaa tien laitteineen korvauksetta Tielaitokselle.

      Nelostie Oy on hankkeen rakennuttaja. Moottoritien rakentamisesta vastaa Työyhteenliittymä Tekra-Skanska. Nelostie Oy:öön ovat investoineet Skanska, Hyder Investment, Teollisuusvakuutus, Eläke-Varma ja Espoon Sähkö. Lainarahoitus on järjestetty Postipankin johdolla ja Pohjoismaisen Investointipankin (NIB) kanssa.

      Yksityisrahoitussopimus poikkeaa tavanomaisesta urakasta. Tielaitos maksaa yritykselle sovitun tasoisen palvelun tuottamisesta vuosittain korvauksen, joka perustuu tien kayttömääriin. Korvaus ei kuitenkaan kasva suoraan liikenteen lisääntyessä, vaan tietyn rajan ylittavastä liikennemäärästä ei enää makseta. Näin valtion korvauksille saadaan yläraja.

      Yritykselle maksetaan nykyisen tien kunnossapidosta jo rakentamisaikana. Kun moottoritie on otettu käyttöön, vuosittaiset palvelumaksut ovat 90 - 110 miljoonaa markkaa vuodessa. Hanke ei lisää valtion lainanottoa eikä sido budjettirahaa juuri lainkaan rakennusvaiheessa. Nelostie Oy:n suunnitteluvastuu alkaa heti sopimuksen allekirjoituksesta. Toukokuun alusta yritykselle siirtyy nykyisen ajoradan kunnossapito. Rakennustyöt voivat alkaa 5. toukokunta. Suunnitelmien mukaan moottoritie Järvenpäästä Mäntsälään avataan 1.10.1999 ja Mäntsälästä Lahteen 1.9.2000 (Huom. aikataulu nopeutui vuodella). Sopimuskausi päättyy 30.8.2012.

      Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava: sen hyöty/kustannus-suhde on 2,7. Hankkeesta on laskettu koituvan yhteiskunnalle noin 2,3 miljardin markan hyödyt 15 vuoden aikana. Kokonaistyöllisyysvaikutus on 2070 henkilötyövuotta. Rakennettavan moottoritien pituus on 69 kilometria. Tieosuudella on kahdeksan eritasoliittymaa ja 88 siltaa.

      Järvenpään ja Lahden välillä kulkee nyt noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Moottoritiellä vastaavan luvun on arvioitu olevan vuonna 2000 noin 16 000 ja vuonna 2012 noin 20 800.

      alkuun | toiminta-sivu | etusivu