Tietokonekuva sillasta valmiina.

Kuvia ty�maalta ty�n eri vaiheista (maaliskuu 1999 - )

Yleist�

Silta rakennettiin M�ntyharjun kuntaan Vihantasalmeen valtatielle 5, joka on osa eurooppalaista TERN-verkkoa. Silta muodostaa merkitt�v�n osan kehitt�mishankkeesta Vt 5 Sepp�l�njoki - Vihantasalmi. Sen rakentamisen my�t� poistui suurten erikoiskuljetusten reitin (reittikorkeus 7 metri�) tulppa viitostielt�, kun entinen kapea, kantavuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vaatimaton silta korvattiin puusillalla. N�in suuri puusilta valtatiell� on ainutlaatuinen maailmassa.

Suunnittelu

Yleissuunnitteluvaiheessa tutkittiin kaari- ja palkkisiltavaihtoehdot ja p��dyttiin esitt�m��n sillan rakentamista nykyisen kaltaisena langerpalkkisiltana. Sillan tukiv�lit olivat 25 + 70 + 25 = 120 metri� ja leveys 11, 0 metri�.

Ennen Vihantasalmen sillan lopullisten suunnitelmien laatimista tuli esiin ajatus puusiltavaihtoehdosta, joka voisi muun muassa ilment�� alueen luonnetta puumateriaalin l�hteen� ja jalostajana sek� korostaa alueen ekoimagoa. Samalla haluttiin l�yt�� siltaratkaisuja, joita voitaisiin k�ytt�� muuallakin vilkasliikenteisill� teill�.

Lopullinen suunnitelma perustui kilpailun voittaneeseen Insin��ritoimisto Rantakokko & Co Oy:n ehdotukseen. Silta on tyypilt��n viisiaukkoinen liimapuinen riippuansassilta, jossa ansaat ovat kolmessa keskimm�isess� aukossa ja reuna-aukoissa on liimapuiset p��palkit.

Silta on perusidealtaan perinteisiin tukeutuva mutta mittasuhteiltaan eritt�in vaativa. Et�isyys vedenpinnasta sillan korkeimpaan huippuun vastaa 11 kerroksista asuintaloa. Vihantasalmen sillan suunnitelmassa kestovaatimukseksi on asetettu 100 vuotta muiden suurien siltojen tapaan.

Rakentaminen

Vihantasalmen silta on pinta-alaltaan maailman suurin ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu puusilta. J�nnemitat ovat kaksinkertaisia Suomen pisimpiin t�h�nastisiin tieliikenteen puusiltoihin verrattuna.

Vihantasalmen sillan yhteydess� rakennettiin uutta tiet� etel��n noin 1,5 km ja pohjoiseen noin 0,5 km, miss� ne yhdistettiin nykyiseen viitostiehen kes�ll� 1999.

Sillan rakennuttajana on Kaakkois-Suomen tiepiiri. Paikallisesta rakentamisesta ja valvonnasta vastasi It�-Suomen tuotantoalueen Vt 5 Sepp�l�njoki - Vihantasalmi -projekti. Sillan rakensi YIT-YHTYM� OYJ. Puurakenteet toimitti Vierum�en Teollisuus Oy ja ter�srakennealiurakoitsijaksi oli Ter�sty�paja Oy.

Silta avattiin liikenteelle syyskuussa 1999 ja vihit��n k�ytt��n marraskuussa, jonka j�lkeen nykyinen silta puretaan.

Teknilliset tiedot

Silta on tyypilt��n viisiaukkoinen liimapuinen riippuansassilta, jonka tukiv�lit ovat 21+42+42+42+21=168 metri�. Sillan ajoradan leveys on 11,0 metri� ja kevyen liikenteen v�yl�n leveys 3,0 metri�. Sillan kokonaispituus on 182 metri�. Alikulkukorkeus on 4,05 metri� HW:st� (ylimm�st� veden korkeudesta) mitattuna.

Rakenne

Sillan toinen maatuki perustetaan ter�sbetonisille ly�ntipaaluille. Muut tuet ovat suoraan kalliovaraisia. Tuet verhoillaan n�kyvilt� osin graniitilla.

Kustannukset

Ykk�svaiheen (silta + noin kaksi kilometri� uutta tiet�) kokonaiskustannukset siltaurakkaan liittyvine tie- ym. t�ineen ovat 33,1 milj. markkaa.

Yhteystiedot

Rakennuttaja: Tielaitos, Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri
Rakennusprojekti: Tielaitos, Projekti- ja p��llystysyksikk�, Vt 5 Sepp�l�njoki-Vihantasalmi -projekti

Projektip��llikk� Urpo J. Pynn�nen
p. 0204 22 6690, 0400 259 248
Ty�maap��llikk� Reijo H�m�l�inen
p. (015) 680 542, 0400 751 940
Projektitoimiston osoite: Kauppatie 2, 19410 KUORTTI

Kuvia ty�maalta ty�n eri vaiheista

Kuvia maaliskuulta 1999

• Kuva 1: Tuen T2 verhoilukivien asennusta suojakehikossa, joka voidaan tarvittaessa peitt�� pressuilla
• Kuva 2: Tuki T4 etualalla ja sen takana on rakenteilla p��llysrakenteen asennustasot
• Kuva 3: Tuen T2 kiviverhous valmiina, saumojen viimeistelyty�t suoritetaan kes�ll� 1999
• Kuva 4: Tuen T3 kiviverhous valmiina
• Kuva 5: Ensimm�inen liimapuupalkkikuljetus saapuu Vihantasalmelle
• Kuva 6: Kuljetusauto peruuttaa Heinolan puoleista ty�maatiet� pitkin ty�sillalle
• Kuva 7: Edess� tukiv�lin T2...T3 p��llysrakenteen asennustasot ja taustalla tukiv�lin T3...T4 p��llysrakenteen liimapuupalkkien asentaminen k�ynniss�
• Kuva 8: Edess� tukiv�lin T3...T4 liimapuupalkit, v�liss� tukiv�lin T2...T3 asennustasot ja taustalla maatuen T1 tarkastusmittaukset k�ynniss�
• Kuva 9: Liimapuupalkit kiinnitet��n ter�spultein ter�srakenteisiin
  Kuvia 24.5.1999
  
• Kuva 10: Kannen betonoinnin liittyminen liimapuupalkkeihin varmistetaan ter�ksisin vaarnoin ja liimapuupalkkeihin tehdyin lovin. Ter�skenkiin on hitsattu tartuntater�st�, jolla varmistetaan niiden kiinnittyminen betoniin.
• Kuva 11: Ansas on pujotettu ter�skenk��n, jonka j�lkeen se kiinnitet��n lyhyeen ansassillan liimapuupalkkiin.
• Kuva 12: Ansassillan liimapuupalkit yhdistet��n yl�p��st��n ter�sholkilla. Poikittainen liimapuupalkki yhdist�� reunimmaiset ansaspalkit.
• Kuva 13: Ansassillan alapuoliset p��palkistot sek� poikittaiset vetoter�kset.
• Kuva 14: Vihantasalmen sillan keskiaukon ansassilta.
• Kuva 15: Yleiskuva Vihantasalmen sillasta, kuvattu pohjoispuolelta, leirint�alueelta.
• Kuva 16: Yleiskuva Vihantasalmen sillasta, kuvattu pohjoispuolelta, leirint�alueen laiturilla.
• Kuva 17: Ansassiltojen alapuolisten liimapuupalkkien keskimm�iset palkit on kiinnitetty yhteen.
• Kuva 18: Kannen betonoinnin muotti ripustetaan kuvassa olevilla ripustimilla keskeisesti liimapuupalkeille.
  Kuvia 1.6.1999
  
• Kuva 19: Yleiskuva siltaty�maalta toukokuun lopussa kuvattuna Heinolaan p�in viitostielt�.
• Kuva 20: Yleiskuva siltaty�maalta kuvattuna leirint�alueen laiturilta.
• Kuva 21: Tukiv�lin T4 ja T5 p��palkistojen asentaminen / rakentaminen k�ynniss�. Etualalla tuki T5.
• Kuva 22: Tukiv�lin T1 ja T2 palkistosiltaa kuvattu alhaalta p�in.
  Kuvia 2.7.1999
  
• Kuva 23: Vihantasalmen sillan yleiskuva vesiv�yl�lt� kuvattuna. Veneen airoissa Reijo Rantanen.
• Kuva 24: Vihantasalmen sillan yeiskuva Vihannan sel�lt� kuvattuna.
• Kuva 25: Vihantasalmen sillan yleiskuva sillan pohjoispuolelta kuvattuna
• Kuva 26: Kannen muotin rakentaminen palkkisillan kohdalle.
• Kuva 27: Kannen raudoitusta. Reunat on merkitty lippusiimalla ennen kaiteiden rakentamista.
• Kuva 28: Sillan toiselle reunalle tulee kevyen liikenteen v�yl�. Ulokesilta kiinnitet��n kuvassa n�kyviin ter�sosiin
• Kuva 29: Kannen reunapalkin ja p��typalkin raudoitusta.
• Kuva 30: Turvallisia ty�tasoja ja kulkuv�yli� ahtaissa tiloissa reivojen ja aputukien v�liss�.
• Kuva 31: Poikittaisiin vaneriuumapalkkeihin kiinnitet��n verhoiluvanereita koneellisesti naulaamalla.
• Kuva 32: Ansassillan palkkien vaneriverhoilu suoritetaan ty�kelkasta naulaamalla (230 000 kpl ter�snauloja). Sillan valmistuttua kelkka tulee toimimaan apuna huolto- ja kunnossapitot�iss�.
  Kuvia 13.7.1999
  
• Kuva 33: Vihantasalmen sillan harjannostajaiset 7.7.1999. Tilaisuuden ohjelmasta vastasi "kansantaiteilija" Kauko Ikonen.
  
• Kuva 34: Vihantasalmen sillan harjanostajaisissa rakennuttajan edustajat Vt 5 Sepp�l�njoki-Vihantasalmi projektin projektip��llikk� Urpo J. Pynn�nen ja ty�maap��llikk� Reijo H�m�l�inen, YIT-Yhtym� Oyj:n edustaja ty�p��llikk� Pertti K�rkk�inen ja tilaajan edustaja DI Hannu Teittinen Kaakkois-Suomen tiepiirist�.
  
• Kuva 35: Harjannostajaisv�ke� odottamassa ohjelman ja ruokailun alkua
• Kuva 36: Palkkikeng�n valu tehtiin ennen kannen valua. Tihe�n raudoituksen vuoksi joissakin kohteissa jouduttiin turvautumaan lapioihin.
  
• Kuva 37: Reunapalkin pinnan tasoittaminen k�ynniss� vetotangon ja vinoansaan kohdalla.
  
• Kuva 38: Kannen betonipinnan hiert�minen on aloitettu.
  
• Kuva 39: Kannen muottia kasteltiin valun aikana.
  
• Kuva 40: Kannen valaminen on puoliv�liss�.