10.9.2003

Syyskuu on hirvionnettomuuksien musta kuukausi

Tiehallinto muistuttaa autoilijoita kasvavasta riskistä joutua hirvieläinonnettomuuteen. Syksy on hirvieläinonnettomuuksien vaarallisinta aikaa. Eritoten syyskuu on hirvionnettomuuksien musta kuukausi.

Tiehallinnon onnettomuusrekisterin mukaan viime vuonna ajettiin 5413 hirvieläinkolaria. Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Näistä kolareista 2827 oli hirvionnettomuuksia ja loput peuraonnettomuuksia. Onnettomuuksissa kuoli viisi ja loukkaantui 331 henkilöä.

Hirvionnettomuuksien määrä on laskenut vuoden 2001 huippuluvuista, mutta on edelleen suurempi kuin muina vuosina sitä aikaisemmin. Kolareissa vammautuneiden lukumäärä väheni 15 prosenttia ja kuolleiden lukumäärä puolittui aikaisemmasta. Ennakkotiedot kuluvalta vuodelta antavat toiveita myönteisen kehityksen jatkumisesta.

Peuraonnettomuuksien suhteen ei vastaavaa käännettä ole nähtävissä. Onnettomuuksien lukumäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 3,5-kertaiseksi ja tarkastellun vuoden ajanjakson aikana ne lisääntyivät jälleen 16 prosenttia. Peura- ja kauriskolareita ajetaan erityisesti maan lounaisosissa ja rannikoilla, mitkä ovat eläinten tiheimmin asuttamaa aluetta.

Poikkeuksellisen suureksi kasvanutta eläinkantaa on viime vuosina pyritty pienentämään kaatoja lisäämällä. Riistanhoitopiirit ovat myöntäneet alkavaan metsästykseen yli 70 000 hirvenkaatolupaa, joilla arvioidaan päädyttävän yli 86 000 eläimen kaatoon. Myös peura- ja kaurislupia on lisätty.

Eniten hirvien kanssa kolaroitiin syyskuussa ja peurojen kanssa marraskuussa. Tiehallinto muistuttaa, että riski törmätä eläimiin kasvaa valaistuksen vähetessä. Eläimet liikkuvat erityisesti hämärässä, auringon nousun ja laskun lähitunteina, jotka ovat pian myös työmatkaliikenteen vilkkaimpia kulkuaikoja. Onnettomuusriskiä lisäävät vielä hirvien kiima-aikainen liikehdintä, syyskuun lopussa alkava metsästys sekä hirvien siirtyminen talvehtimispaikoille.

Suuri merkitys onnettomuuksien ehkäisyssä on autoilijoiden varovai-suudella, valppaudella ja oikealla ennakoinnilla. Varsinkin vakavimpiin seurauksiin johtavat hirvionnettomuudet tapahtuvat korkeilla ajonopeuksilla. Hirven kohtaa useimmiten metsäisillä paikoilla, peuran ja kauriin myös peltoaukeilla. Eläimet ylittävät tietä useimmiten alavien metsäisten notkelmien, peltojen reunojen sekä riista-aitojen päiden kohdalla.

Tiehallinnon tärkeimmät keinot onnettomuuksien estämiseksi ovat edelleen eläimistä varoittaminen, tienvarsien raivaaminen ja riista-aitojen rakentaminen. Tienpitäjän tehokkaimmat ratkaisut, eläinten yli- ja alikulut, yleistyvät lähinnä uusien teiden rakentamisen myötä. Ne tuovat jo apua paikallisesti, mutta vaikutus kokonaiskehitykseen jää vielä vähäiseksi. Syksyn korkeiden onnettomuuskertymien pienentämiseksi on keskusteltu muun muassa metsästyksen ja talviajan nopeusrajoitusten aikastamisesta.

Raportti on löydettävissä Tiehallinnon Internet-sivuilta osoitteesta: www.tiehallinto.fi/liikenneturvallisuus

Lisätietoja: Diplomi-insinööri Juha Mänttäri, puh. 0204 22 2503 sekä Hämeen tiepiirin liikenneturvallisuusvastaava Katja Vuorela, puh. 0204 22 4033