Tiehallinnon, Poliisin ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin lehdistötiedote 12.5.2003

Hirvieläimet vaarana liikenteessä

Hirvieläinten liikkuminen on rauhallisen talvikauden jälkeen vilkasta ja riski liikenteessä kasvaa

Hirvien elämänkiertoon kuuluu liikehtiminen vuodenaikojen mukaan. Syksyllä siirrytään talvialueille ja keväällä palataan takaisin kesälaitumille järvien ja peltoalueiden tuntumaan. Lisääntynyt liikkuminen näkyy hirvikolaritilastoissa murheellisina kasaumina keväisin ja syksyisin. Keväällä hirvikolaririskiä lisää myös emänsä vieroittamien edellisvuoden vasojen varomaton liikkuminen. Syksyllä kolaripiikkiä taas kohottaa hirvien kiima-aika ja sen aiheuttamat liikkeet.

Kaavio 1. Hirvieläinonnettomuuksia sattuu runsaasti keväällä ja alkukesästä sekä syksyllä. Lähde: Tiehallinnon tilasto

Hirvieläinonnettomuuksien määrä on viime vuosina ollut korkea. Hirven ohella myös valkohäntäpeura joutuu kolariin yhä useammin ja paikallisesti valkohäntäpeura muodostaa jopa suuremman riskin kuin hirvi. Hirvieläinkolarit aiheuttavat vuosittain kuolemantapauksia ja henkilövahinkoja sekä aineellisia vahinkoja. Myös eläimille aiheutuu kärsimystä kolaritilanteissa ja lähes poikkeuksetta ne menehtyvät tai ne joudutaan lopettamaan.

Hirvieläinten kaatolupia on viime vuosina lisätty ja hirvieläinkantaa tullaan pienentämään tulevan syksyn metsästyksessä viime vuoden tapaan runsaalla metsästyksellä. Korkeiden hirvieläinkantojen vuoksi onnettomuusriski on suuri. Syynä korkeisiin onnettomuusmääriin on kuitenkin myös vuosi vuodelta vilkastuva liikenne ja kasvavat ajonopeudet.

Varovaisuutta liikenteessä

Auringon laskun aika eli hämärän hetki on tienkäyttäjälle erityisen riskialtista aikaa. Puolet hirvieläinkolareista tapahtuu muutaman tunnin sisällä auringonlaskusta. Valoisaan kesäaikaan kolaririski on kuitenkin suuri läpi yön. Varovainen on oltava myös auringon nousun aikaan.

Riskiä hirvieläinonnettomuuksista voidaan pienentää mm. riskialueille sijoitetuilla hirvivaroitusmerkeillä, rakentamalla riista-aitoja, raivaamalla tienvarsia sekä riistanhoidollisilla keinoilla. Tärkein ja tehokkain keino välttää hirvieläinonnettomuutta on kuitenkin tienkäyttäjien valppaus ja varovaisuus. Ajonopeudella on suuri merkitys onnettomuusriskiin sekä onnettomuudessa syntyneisiin vahinkoihin:

• Kuljettajan hyvä vireystila ja järkevä ajonopeus antavat lisäaikaa reagointiin.
• Tarkkaile tien reunoja myös varoitusalueiden ulkopuolella ja ota varoitusmerkit todesta.
• Hidasta aina ja varaudu pysähtymään jos näet hirven lähellä tietä, koska lähistöllä voi liikkua muitakin hirviä.

Moottoripyöräilijät riskiryhmänä

Hirvieläinonnettomuudet voivat olla kohtalokkaita myös autoilijoille, mutta vailla auton korin suojaa liikkuville moottoripyöräilijöille pienempikin onnettomuus on usein kohtalokas. Peura- tai kauriskolari aiheuttaa autoilijalle usein vain peltivaurioita, mutta se voi johtaa moottoripyöräilijän kuolemaan. Moottoripyöräily on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti ja moottoripyöräilijät muodostavat selvän riskiryhmän hirvieläinonnettomuuksia ajatellen. Moottoripyöräilijöiltä vaaditaankin erityistä varovaisuutta liikenteessä myös hirvieläimistä aiheutuvan riskin vuoksi.

Vaaratilanteissa ilmoitus Poliisille

Hirvieläimiä joutuu silloin tällöin erityisille riskialueille, kuten tiealueelle riista-aitojen sisäpuolelle ja vilkasliikenteisille taajama-alueille. Tienkäyttäjien tulisi tällöin onnettomuuksien välttämiseksi tehdä ilmoitus poliisin hätänumeroon.

Hirvieläinonnettomuuksien lisäksi myös karhukolari on nykyisin mahdollinen vaikkakaan ei kovin todennäköinen. Koska vahingoittuneen karhun käytös on arvaamatonta ei kolarin jälkeen pidä poistua autosta, vaan tulee tehdä ilmoitus poliisin hätänumeroon avun saamiseksi ja varoittaa muita tienkäyttäjiä. Myös kolaripaikan muistiin merkitseminen viranomaisten auttamiseksi on tärkeää.

Lisätietoja:
Poliisi: Pasi Kaikkonen 050-3137381
Hämeen tiepiiri: Antti Jortikka 0400-337627
Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri: Jani Körhämö 0400-231452