Ks. raporttisivu

Tiedote 28.1.2002

Tampereen kaupunkiseutu kasvaa nopeasti. Onko ruuhkautuva liikenneverkko kehityksen jarru?

Taustaa

Tampereen kaupunkiseutu on pohjoismaiden suurimpia sisämaankeskuksia ja myös yksi Suomen nopeimmin kehittyvistä alueista. Nykyisin kaupunkiseudulla asuu noin 300 000 asukasta ja asukasmäärän ennustetaan kasvavan yli 350 000 asukkaan vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on merkittävien rakentamis- ja laajennushaasteiden paineessa, joiden ratkaiseminen vaatii kuntarajat ylittävää seudullista yhteistyötä. Viime aikaisissa selvityksissä on todettu, että muuttoliike kasvukeskuksiin tulee jatkumaan voimakkaana myös tulevaisuudessa.

Tampereen kaupunki ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri päättivät muodostaa asiantuntijayhteistyönä yhteisen alustavan näkemyksen kaupunkiseudun liikenneverkon kehittämisestä ja hankkeiden kiireellisyydestä. Lähtökohtana on turvata kaupunkiseudun ohittavan pitkämatkaisen liikenteen olosuhteet sekä mahdollistaa kaupunkiseudun kehittäminen. Tehty selvitys toimii yhdessä Pirkanmaan liiton laatiman Tampereen kaupunkiseudun rakennemalliselvityksen kanssa yhtenä vuonna 2002 käynnistettävän Pirkanmaan maakuntakaavoituksen lähtökohtana.

Kaupunkiseudun kasvusuunnat

Lähivuosina kaupunkiseudun merkittävin uusi kasvualue tulee olemaan Hervannan ja Sääksjärven väliin rakennettava Vuoreksen alue. Vuoreksen rakentuminen ei aiheuta Särkijärven ylittävän katuyhteyden lisäksi muita merkittäviä liikenneinfran investointipaineita.

Pitemmän ajanjakson yhtenä kasvusuuntana seudulla on nähty Hervannan ja Kangasalan välinen alue. Jotta alue voidaan ottaa käyttöön siinä laajuudessaan kuin on suunniteltu, edellyttää se niin sanotun Kehä II:n jatkamista Hervannasta Kangasalan suuntaan Lentolan eritasoliittymään valtatielle 12. Lisäksi Tampereen kaupungin koillisosissa on ollut kovia paineita laajentaa alueen maankäyttöä. Alueet tukeutuvat valtateihin 9 ja 12.

Tampereen keskustaan tullaan kaupungin länsipuolelta Ylöjärven ja Nokian suunnasta kapeaa kannasta pitkin. Liikenteen sujuvuus kannaksella on jo nykytilanteessa erittäin huono. Mikäli liikenneverkon sujuvuutta ei voida tulevaisuudessa parantaa, se heikentää merkittävästi mahdollisuuksia kehittää seudun länsipuolisten alueiden maankäyttöä.

Liikennetilanne ja ennuste vuodelle 2020

Suurimmat liikennemäärät seudulla ovat Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Paasikiventien (vt 12) ja Pispalan valtatien yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 70 000 autoa arkivuorokaudessa. Väylät ovat jo nykytilanteessa ruuhkautuneet pahoin. Läntisen kehätien (vt 3) rakentaminen moottoritieksi helpottaisi ongelmia jossain määrin. Suomen päätieverkon liikennemääriä vertailtaessa Paasikiventie sijoittuu 5. sijalle. Lisäksi ajoittaisia liikenteen toimivuusongelmia esiintyy myös muilla kaupungin sisääntuloväylillä.

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen pohjalta Tiehallinnon laatimassa kuntakohtaisessa liikenne-ennusteessa vuodesta 2000 vuoteen 2020 mennessä Tampereen kaupunkiseudun pääteiden liikennemäärien ennustetaan kasvavan 45 %. On myös toisaalta muistettava, että Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat viime vuosina kasvukeskusten osalta osoittautuneet alimitoitetuksi. Mikäli kaupunginseudun kasvu jatkuu ennakoidulla tavalla, on seudun liikenneverkolla näköpiirissä merkittäviä kapasiteettiongelmia jo lähitulevaisuudessa. Ilman uusia investointeja liikenneinfraan ei seudun yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä voida kehittää maankäyttösuunnitelmissa esitetyllä tavalla.

Liikennehankkeet ja vaiheittain rakentaminen

Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman hankekoreissa on Tampereen seudulta mukana ainoastaan Läntisen kehätien täydentäminen moottoritieksi. Tilanne on ongelmallinen, koska perusteltuja investointitarpeita seudulla on runsaasti. Selvityksen tavoitteena on ollut tuoda yleiseen keskusteluun niitä ongelmia, joita syntyy voimakkaan väestökasvun seurauksena. Kasvun myötä tulee myös liikenneverkkoja kehittää, jotta yhdyskuntarakenne voidaan pitää toimivana myös tulevaisuudessa. Selvityksessä yhtenä lähtökohtana on ollut pohtia hankkeiden tärkeysjärjestystä sekä niiden rakentamismahdollisuuksia vaiheittain.

Ongelmallisimmiksi tieosuusiksi kaupunkiseudulla Läntisen kehätien jälkeen on todettu Paasikiven-Kekkosen-Teiskontie sekä valtatie 9 Alasjärveltä Suinulaan. Yksittäiset suurimmat ongelmakohteet ovat Paasikiventiellä Onkiniemen kohdalla ja Teiskontiellä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) kohdalla. Onkiniemen kohdalle on esitetty tunneliratkaisua. TAYS:n liittymään on ehdotettu eritasoliittymän rakentamista. Vaiheittain rakentamismahdollisuutta on vielä selvitettävä yksityiskohtaisemmilla suunnitelmilla.

Työn lopputuloksena on muodostettu kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisen avulla pystytään tukemaan kaupunkiseudun kasvua. Toisessa vaihtoehdossa on pyritty vaiheittain rakentamisen avulla turvaamaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Läntisen kehätien täydentämisen moottoritieksi on oletettu käynnistyvän lähivuosina ja siksi se ei ole mukana tämän selvityksen hankekoreissa.

Jatkotoimenpiteet

Työllä on muodostettu seudulle käsitys, mitä hankkeita tieverkon kehittämiseksi tarvitaan jotta varmistetaan kaupunkiseudun kasvumahdollisuudet sekä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus teillä ja pääkaduilla. Tavoitteena on saada läntisen kehätien lisäksi eri tahojen suunnitelmiin myös muita Tampereen kaupunkiseudulle tärkeitä hankkeita mukaan.

Pääosa eri hankkeita koskevista suunnitelmista on peräisin 90-luvun alusta. Kiireellisimpien hankkeiden osalta suunnitelmien päivittämisen käynnistämistä harkitaan lähivuosina. Kiireellisimmät suunnittelutarpeet ovat valtatiellä 12 Paasikiven-Teiskontiellä, Kehä II:lla ja valtatiellä 9 Alasjärveltä Suinulaan. Vasta näiden suunnitelmien valmistumisen jälkeen voidaan tarkemmin ottaa kantaa eri hankkeiden tarkempaan sisältöön, mahdollisiin vaiheittain rakentamismahdollisuuksiin ja kustannusarvioihin.

Työryhmän työ on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Tiepiiri ja Tampereen kaupunki katsovat, että tätä työtä tulee jatkaa maakuntakaavoituksen yhteydessä yhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun kuntien, Pirkanmaan liiton ja Tiehallinnon Hämeen tiepiirin kesken. Työryhmää ovat vetäneet apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti ja tiejohtaja Mauri Pukkila.

Lisätietoja 
Tiehallinto Hämeen tiepiiri, tieinsinööri Tero Haarajärvi, puh. 0204 22 3941 
Tampereen kaupunki, liikenneinsinööri Reijo Väliharju, puh. (03) 3146 6521.