Lahden eteläisen kehätien, valtatien 12, yleissuunnitelmaluonnokset ovat valmistuneet. Tiehallinnon Hämeen tiepiiri on laatinut suunnitelmaa elokuusta 2001 lähtien. Työn lähtökohtana on ollut vuonna 1998 laadittu ideasuunnitelma ja ympäristöministeriön vuonna1999 vahvistama Päijät-Hämeen seutukaavan mukainen Launeen linjausvaihtoehto.

Yleissuunnitelmassa on tarkennettu ideasuunnitelman ratkaisuehdotuksia ja täydennetty tien vaikutustarkasteluita vuonna 1996 laaditun Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen pohjalta.

Työn kuluessa on laadittu seuraavat yleissuunnitelmaa täydentävät erillisselvitykset: 

• Ympäristövaikutusten selvitys 
• Liipolan tunnelin rakennetekninen yleissuunnitelma 
• Liikenne-ennusteet ja verkolliset vaikutustarkastelut 
• Tutkitut vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Launeen linjauksen perusteet tutkittiin

Tien ympäristövaikutusten arviointi perustuu 1990-luvun alun suunnitelmiin ja selvityksiin. Tuolloin todettiin Launeen linjauksen tukevan parhaiten kehätielle asetettuja tavoitteita. Nyt laadittavan yleissuunnitelmatyön aikana päivitettiin aikaisempien selvitysten tiedot siten, että eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja voidaan verrata laadittavan Launeen yleissuunnitelman vaikutusten kanssa.

Eri vaihtoehdoista on laadittu erillinen raportti "Tutkitut vaihtoehdot ja niiden vaikutukset" yleissuunnitelman taustaraportiksi. Raportissa on käyty läpi eri vaihtoehtojen liikenteelliset, ympäristölliset ja taloudelliset tavoitteet ja perustelut.

Launeen linjaus antaa parhaat mahdollisuudet kaupungin keskustan ja asemanseudun kehittämiseen. Liikenneselvitys osoitti selvästi, että tutkituista vaihtoehdoista Launeen kehätielinjauksen liikenteelliset vaikutukset ovat merkittävimmät. Kehätie vähentää keskustan liikennettä nykyiseltä valtatieltä ennustetilanteessa vuonna 2020 jopa yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen vähenemä Hennalan -Tapparan -Saksalankadun osuudella on 3000-4000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Yleissuunnitelma toi tarkennuksia suunnitelmiin

Yleissuunnitelmassa on tutkittu tarkemmin vuonna 1998 valmistuneen ideasuunnitelman ratkaisuja. Samanaikaisesti yleissuunnitelman kanssa on laadittu luonnossuunnittelualueen osayleiskaavaksi.

Ala-Okeroisissa valittiin tien linjaukseksi pohjoisempi linjausvaihtoehto, jolloin Porvoonjoen laakso jää tielinjan ulkopuolelle Ala-Okeroistentien itäpuolelle ja säilyy luonnonmukaisena virkistysalueena. Pohjoinen linjausvaihtoehto antaa enemmän mahdollisuuksia myös maankäytön kehittämiselle kuin eteläisempi linjaus, vaikkakin tien alle jää kaksi asuinkiinteistöä.

Launeen alueen suunnitteluun on vaikuttanut eniten Launeen pohjavesialue ja sen sovittaminen tiejärjestelyihin. Tien tasauksen sovittaminen pohjavesialueelle on suunniteltu yhteistyössä Lahti Veden kanssa. Pohjaveden suojaus toteutetaan rakentamalla tie betonikaukaloon. Kaukaloratkaisun avulla tien tasaus voidaan painaa pohjavedentason alapuolelle.

Tunneliselvityksissä on tarkasteltu rakennusteknisten ratkaisujen lisäksi tunneleiden turvallisuuskysymyksiä. Tunneleiden liikenne- ja käyttöturvallisuudessa on huomioitu tämän hetkinen tietämys ja käytettävissä oleva tekniikka.

Kujalan eritasoliittymän ratkaisuna esitetään kehätien ja valtatien 4 pohjoisen suuntaan joustavaa liittymistä. Muut liikennevirrat liitetään uuteen Lotilan ja Kujalan alueet yhdistävään kokoojakatuun. Liittymästä saadaan perinteistä kahden moottoriväylän eritasoliittymää joustavampi ja maankäytöllisesti toiminnallisempi ratkaisu. Liittymän kautta Lotilan ja Kujalan teollisuusalueet saavat sujuvat yhteydet niin kehätielle kuin valtatielle 4.

Kehätien rakennuskustannukset on arvioitu yhteensä noin 89 miljoonaksi euroksi. Kaupungin osuudeksi jäänee noin 4-6 miljoonaa euroa.

Ympäristövaikutukset tarkentuneet

Kehätien ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 1996. Uusien tiejärjestelyiden osalta on ympäristövaikutuksia tarkennettu muuttuneiden ratkaisujen mukaisesti. Kokonaan uusia tarkasteluja ovat olleet melulaskennat ja päästöselvitykset. Launeen alueen pohjavesialue ja siihen kohdistuvat suojausratkaisut on tarkennettu. Myös luonnonolosuhteiden osalta on tehty tarkennuksia.

Keskeisimmät vaikutukset ovat: 

• Pohjavesien likaantumisriski kaupunkiseudulla vähenee, koska merkittävä osa liikenteestä siirtyy Salpausselän harjulta uudelle tielle. Launeen pohjavesialueen osuudelle rakennetaan betonikaukalo kummankin ajoradan osuudelle. 
• Tien meluvaikutukset voidaan rajata niin, että melun ohjearvoja ei ylitetä asumiseen tarkoitetuilla alueilla. Tie on suurimmaksi osaksi leikkauksessa, jolloin melu leviäminen estyy. Patomäen ja Liipolan tunnelit ovat luonnollisesti melun torjunnassa tehokkaimpia mahdollisia keinoja. 
• Uusi tie vähentää päästöjä ilmaan keskustassa liikenteen siirtymien mukaan. Uudella tielinjalla pitoisuudet jäävät tasolle, josta ei aiheudu terveydellistä haittaa. 
• Tien liikennealueelle jää kaksi omakotitaloa. 
• Tie sijoittuu pääosin kaupunkirakenteen ympäröivään luontoon. Porvoonjokilaakso on ympäristökohteena merkittävin alue, tielinjaan on tehty muutoksia Porvoonjokilaakson säilyttämiseksi mm. Ala-Okeroisissa. 
• Tielinja muodostaa voimakkaan esteen tunneliosuuksia lukuun ottamatta. Tielinjan poikittaiset yhteydet, kevyen liikenteen reitit, virkistysreitit ja katuyhteydet, on pyritty turvaamaan.

Osayleiskaavaluonnos

Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty suunnittelualueen uudet maankäyttöehdotukset. Osayleiskaavassa esitetään uusia palvelualueita Okeroisten eritasoliittymän eteläpuolelle ja Uudenmaankadun varteen kehätien eteläpuolelle. Ajokadun ja Liipolan tunnelin välisellä osuudella molemmin puolin uutta tietä sijoitettu rakentaminen toimisi melusuojana Sokeritopankadun ja Apilakadun suuntaan. Myös Kujalaan on esitetty uutta rakentamista. Patomäen alueen pallokentät kunnostetaan uudelleen tunnelin rakentamisen jälkeen.

Kehätie sijoittuu alueelle, joka on suunniteltu tieyhteyksille jo 1960-luvun lopulta lähtien. Jos uutta kehätietä alueelle ei rakennettaisi, sijoitettaisiin sinne uusi katuyhteys Lahden yleiskaavan mukaisesti. Uusia asuin- ja toimitila-alueita ei yleiskaavassa alueelle ole sijoitettu, vaan vapaat alueet olisivat lähinnä virkistysalueita.

Suunnitelmien käsittely, vaikuttamisen keinot

Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä kesän ajan. Elokuun 16. päivään mennessä on mahdollisuus esittää mielipiteitä kaavasta. Mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen kaupunki päättää osayleiskaavaesityksen laatimisesta. Esitys kehätien yleissuunnitelmaksi tehdään osayleiskaavan nähtävillä olon jälkeen. Yleissuunnitelma- ja osayleiskaavaesitykset tulevat uudelleen nähtäville ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Valtuuston käsittely voi olla aikaisintaan marraskuussa. Vaikuttamisen kannalta keskeisimmät ajankohdat ovat osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo kesän aikana ja syksy, jolloin osayleiskaava- ja yleissuunnitelmaehdotukset ovat virallisesti nähtävillä.

12.6.2002

Edellinen sivu